• Evianna Sipilä

Sukellus vastuullisuusraportointiin

Asiakkaiden kiihtyvä tietoisempi kuluttaminen on ohjannut yrityksiä tarjoamaan vapaaehtoisesti tietoa tuotteiden alkuperästä vahvistamaan vastuullista brändimielikuvaa. Trendin hellä painostus on kai näin pääteltynä vaikuttanut yritysten "vastuuntuntoon". Mutta vain mielikuviin perustuva vastuullisuus on valheellista ja *viherpesu voi jättää sitkeän tahran epäluotettavasta toiminnasta. Kulutustrendin lisäksi myös uuden lainsäädännön vuoksi on turha puhua enää vastuullisista yrityksistä ja brändeistä erikseen, vaan on korkea aika katsoa samojen standardien koskevan koko yrityskenttää.


Kuva: Anna Salmisalo



Yritysvastuun jalkauttamisesta strategiasta toimintaan ja aina brändimielikuvaan saakka, tärkeimpänä nyrkkisääntönä toimii tietenkin todellisista teoista viestintä. Yksinkertaisesti sanoen: ei ole olemassa vastuullisuusviestintää, jos yrityksellä ei ole vastuullista toimintaa, mistä viestiä. Tämä kristallin kirkkaaksi hiottu viestinnällinen tosiasia on lainattu Marja Keräsen (2021) dioista YmpyräKS Aamukahvitilaisuudessa.


Malliesimerkkinä voit käydä vilkaisemassa Kaiko Clothing Companyn vuoden 2020 vastuullisuusraportin, jonka rakentamisessa olin mukana Kaikon vastuullisuusjohtaja Eeva Valopaasin johdolla. Sukella Kaikon vastuullisuusraporttiin tästä.


Miksi, miten ja kenelle vastuullisuusraportti laaditaan?

Tähän asti vapaaehtoisuuteen perustuva raportointi muuttuu EU:n linjauksesta vuoden 2023 alusta velvoitteeksi, joka kattaa myös pienet ja keskisuuret yritykset, kerrotaan Euroopan Unionin virallisilla nettisivuilla (2022). Seuraavaksi esittelen pääkohdat (kaikki listaukseen käytetyt lähteet löytyvät blogin lopusta), mitkä ovat raportoinnin tärkeimmät tavoitteet:


  1. lisää yritysten läpinäkyvyyttä eri sidosryhmien näkökulmasta

  2. suunnata rahalähteet kestävää kehitystä edistäviin liiketoimiin

  3. puskea yhdessä yritysrintamassa kohti päästöneutraalia Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä


Yhteisten standardien myötä raportoinnille määritellään myös tarkemmat yhtenäiset raamit. Karkeasti vastuullisuusraportti pitää sisällään:


  1. ympäristövastuun

  2. YK:n ihmisoikeuksien ja tasa-arvon arvioinnin

  3. lahjonnan ja korruption tarkastelun


Raportissa informaatio tulee esittää siten, että yrityksen aseman, suoriutumisen ja kehityksen vaikutukset sen muuhun ympäristöön ovat selkeitä. Sen tuottamisessa tulisi miettiä ainakin kolmea kohderyhmää, joita halutaan tukea kestävissä rahoitus-, sijoitus- ja kulutuspäätöksissä:


  1. Yhteiskunnalliset hallintoelimet ja päättäjät

  2. eri rahoituslähteet ja sijoittajat

  3. kuluttajat


Sydän valinnoissa mukana?

Tiedonhankinta ja raportointiin kuluva aika tulevat vaatimaan yrityksiltä uudenlaista panostusta vastuullisuuteen. Siksi vastuullisuus on sidottava liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen ja on mahdollisesti uskallettava tehdä ratkaisuja, joiden arvo voidaan nähdä vasta pidemmän ajanjakson kuluttua Gasumin (2021) julkaisua mukaillen.


Toisaalta raportoinnin muuttuminen velvollisuudeksi ansaitsee myös kritiikkiä varsinkin, jos se ei edistä olennaisesti haluttua muutosta eli kestävää tulevaisuutta, Euroopan suunta -keskustelussa (2021) panelistit pohtivat. Tietysti huolta aiheuttaa myös ulkopuolinen sääntely, joka tulee nakertamaan yritysten itsenäistä päätäntävaltaa sen omista asioista Tuomas Malinen (2021) toteaa The Great Reset verkkoluennolla. Kun raportoinnista on tehty velvoite, omasta mielestäni on tärkeää säilyttää ja rakentaa yrityksiin sydämen asenne ratkaista kestävän tulevaisuuden ongelmat yhdessä rintamassa. Tähän mielestäni viittaa hyvin myös Valion kehittämispäällikkö Petteri Tahvanainen (2021):


Vastuullisuus ei voi olla päälleliimattu asia – sen pitää tulla sydämestä. On oltava asenne, että olet valmis hyppäämään saappaat jalassa savipeltoon ja tarpomaan.

Kuva: Anna Salmisalo



Kun etsit henkilöä luomaan yrityksellesi vastuullista toimintakulttuuria, vastuullisuus-strategian ja laatimaan yhdessä vastuullisuusraportin, tule rohkeasti juttusilleni! Tehdään yhdessä yrityksellenne toimintanne näköinen vastuullisuusraportti ja jalkautetaan kestävää kehitystä tukeva strategia! :-)


Kestävämpää tulevaisuutta tahtoen,

Evianna


Lähteet: Uusi Suomi, 2021. Uusi EU-direktiivi koskee 50 000 yritystä.

Keränen, M. 2020. Mistä puhutaan, kun puhutaan yritysvastuusta?

Gasum Oy, 2021. Vastuullisuusasiantuntija, vie vastuullisuusstrategianne käytäntöön näiden vinkkien avulla.

Malinen, T. 2021. Mikä on The Great Reset? https://www.youtube.com/watch?v=B4vceqtXWsg

Euroopan Komissio, 2017. Tiedonanto.

Euroopan Unionin viralliset nettisivut, luettu 2022. Yhteenveto.


*viherpesu on valheellisten vastuullisten mielikuvien luomista ja siten asiakkaan kulutuskäyttäytymistä harhaanjohtavaa markkinointiviestintää.