• Evianna Sipilä

Uusien urien uurtajat.

Kärjistämisellä yhdistetään pisteet ääriviivoilla toisiinsa, joka auttaa kokonaisuuksien hahmottamisessa. Esimerkiksi samassa ympäristössä varttuneet ihmiset voidaan jakaa karkeasti eri sukupolven edustajiin kärjistämällä heidän jakamiaan aatteita ja toimintamalleja. Tässä blogissa avaan hieman omia ajatuksiani työelämään liittyvistä odotuksista ja vertaan niitä z-sukupolvesta työelämässä tehtyihin havaintoihin ja artikkeleihin.



Osassa tutkimuksista kerrotaan, että raja z-sukupolven ja milleniaalien välillä kulkee 1996 syntyneissä ja osassa z-sukupolven kerrotaan alkavan vasta 2000-luvun alusta. Ei siis liene yllätys, että vuonna 1995 syntyneenä voi havaita itsessään enemmän tai vähemmän sekä milleniaalien (edellinen sukupolvi) että z-sukupolven (nyt 25-vuotiaat tai nuoremmat) piirteitä. Kun puhutaan yleisellä tasolla äskettäin työelämään saapuneesta sukupolvesta, voin vielä ainakin hetken kertoa aiheesta kokemusasiantuntijana.


Aloitin työelämän yrittäjänä syksyllä 2020. Haasteellisista ajoista huolimatta uusi elämänvaihe tuntui innostavalta haasteelta kasvaa, verkostoitua (sen mitä nyt voi) ja saada valmiudet rakentaa oman näköistä elämää parempien tulojen turvin. Työelämään liittyi myös toive elämästä ilman deadlineja, noppia ja ylimääräistä ponnistelua asioiden parissa, jotka olivat tutkinnon kannalta pakollisia. Toisin kuitenkin kävi. Opiskelu työn ohessa on jatkunut yhä edelleen. Työelämä ei siis ainakaan itselleni merkitse sitä, että olisin ammattiini mitenkään valmis. Päinvastoin. Viime syksynä sitouduin kehittämään itseäni paremmaksi yrittäjäksi tarinankertojana ja brändimuotoilijana. Yrittäjyys on oikeastaan selkeyttänyt, miksi ja mitä lähtisin esimerkiksi vielä opiskelemaan. Vaikka tämä ehkä kertookin enimmäkseen omista toimintatavoistani, uskon siinä olevan myös jotain yhteistä z-sukupolven asenteissa työelämää kohtaan.



Uusi sukupolvi odottaa työelämältä vapautta, uuden oppimista ja monipuolisuutta, jotka yrittäjyys mahdollistaa. Myös teknologian hyödyntäminen työelämässä on täysin omaa luokkaansa z-sukupolven keskuudessa. Jos nämä työelämäodotukset pitäisi jotenkin summata ilmaisisin sen "työelämän hengittävyytenä". Työelämässä pitäisi olla hyvä ilmanvaihto ja tilaa tehdä irtiottoja ja tulla raikkaampien ajatusten kanssa takaisin. Kun kysyin muutamalta ystävältäni heidän odotuksiaan työelämästä, yllättävän monessa vastauksessa painottui myös liikunnan ja ulkoilun merkitys jossakin vaiheessa työpäivää. Työtä ei missään kohtaa suostuttaisi tekemään oman hyvinvoinnin kustannuksella. Ehkä omasta hyvinvoinnista halutaan pitää huolta, jotta jaksettaisi tehdä paremmin työtä, josta koetaan merkityksellisyyttä. Jos siis työelämä tarjoaa hengitettävyyttä, työelämään saapuva sukupolvi aikoo pitää huolta hyvästä "hapenottokyvystään".



Työelämän murros ja yrittäjyys


Kieltämättä viime syksynä yrittäjyyden miinuspuolet tuntuivat koronan vuoksi pelottavilta. Jostain mieleeni on kuitenkin iskostunut tapa katsoa kaikkien kaaosten tuolle puolen ja nähdä uusia mahdollisuuksia. Pandemia on selkeä murrosvaihe, jonka lomassa voi päästä luomaan jotakin uutta. Lopulta päädyin ajattelemaan, että voimakas merkityksellisyyden kokeminen, itsensä toteuttaminen ja vastuunottaminen olivat pelkän y-tunnuksen päässä sen hetkisestä arjestani, että tilaisuuteen oli syytä tarttua.


Niin hyvältä vaihtoehdolta kuin saankin yrittäjyyden kuulostamaan, yrittäjyys on yhtä epävarmuuden sietämistä ja itsensä täydellistä likoon laittamista, jonka vuoksi on erittäin suotavaa tarkastella omaa persoonaansa ja elämäntilannettaan tovi. Kaikkia yrittäjyys ei kutsu, vaikka tuoreinta työelämään astunutta z-sukupolvea luonnehditaankin yrittäjämäiseksi porukaksi. Yhteiskunnassa tarvitaan vastuunottoa jokaisessa ammatissa, jota se tällä hetkellä pystyy tarjoamaan. Kun kysyntä on suurempi kuin tarjooma, toisille on luontevaa vastata siihen laatikon ulkopuolelta löytämillään ratkaisuilla. Tämänhetkisillä työmarkkinoilla näyttäisi olevan tarve oman uran muotoilemiseen, jonka voi aikansa kuluksi aloittaa vain unelmoinnilla. Toisinaan se, miten suora yhteys ajatuksilla on tekoihin voi yllättää.



Lähteet: Ahoniemi, P. 2021. “Z” Asiantuntijuuden jälkeinen aika blogit.jamk.fi/tarvaalantarinoita/2021/02/25/z-asiantuntijuuden-jalkeinen-aika/

Mäki, R. 2018. Z-sukupolven johtaminen Suomessa 2020-luvulla. www.theseus.fi/handle/10024/154400 Sinek, S. 2019. Simon Sinek on Generation Z.

www.youtube.com/watch?v=Lhb6pjHrTV0&t=3s